Wellspoken
  • Etusivu
  • Yritys ja palvelut
  • Management
  • Tiedotteet ja blogit
  • Yhteystiedot

Mitä Venäjällä syödään?

lokakuu 26, 2017hannele

Pestopastaa kirpeänä syyssunnuntaina pistellessäni mietin, miten onkin niin, että Välimeren keittiö on suomalaiselle keskivertokaupunkilaiselle ihan normaalia arkea, mutta ihan käden ulottuvilla olevan Venäjän ruokakulttuuri tuntuu eksoottiselta. Sellaiselta, jota mennään erikseen nauttimaan maatuskoilla koristeltuun ravintolaan.

Siihen, mitä syömme vaikuttavat monenlaiset trendit. Hyvää Suomesta -merkin vuonna 2015 teettämän tutkimuksen mukaan muutos ja kansainvälisyys olivat ruokakulttuurimme yleisimpinä pidetyt piirteet. Pizzat ja moussakat tuntuvat asettuneen lujasti suomalaisiin keittiöihin jo vuosia sitten ja vähitellen rinnalle ovat tulleet sushi ja monet muut aasialaiset herkut. Matkailu näkyy keittiöissä nopeasti ja 1970-luvulta lähtien meiltä on matkattu ennen kaikkea etelään.

Omat kokemukseni Venäjästä rajoittuvat muutamaan työmatkaan Pietarissa, ruokakulttuuri ei noilla matkoilla ollut päällimmäinen asia, kunhan jotain syötiin. Tiedänkö oikeastaan yhtään mitään venäläisestä keittiöstä? Melkein nolottaa, että asiaa täytyy oikein pohtia. Ensimmäisenä mieleen tulevat suolakurkut hunajan ja smetanan kera. Etenen borssikeittoon, muistan pelmenit ja tietenkin blinit. Stroganoff – sehän vasta venäläistä on! Onhan?

Tosiasiassa moni arkinen ja tuttu herkku on mielessäni niin suomalainen, ettei niiden itäisiä juuria tule ajatelleeksi. Pitkä yhteinen historia ja rinnakkaiselo integroi yhteistä sekä kieleen että kulttuuriin omine piirteineen. Opin vasta äskettäin, että venäjällä blinit ovatkin käytännössä lettuja, siis paljon lähempänä ranskalaisia creppejä kuin niitä paksuja ja voita tihkuvia versioita, joita meillä yleensä syödään.

Mielikuvissani venäläiseen ruokaan liittyy myös talvi. Tuhtia, lämmintä ja taatusti täyttävää, rouheaa ja käsin tehtyä ruokaa. Pohjoisen ankarissa oloissa on pitänyt pärjätä, eikä varmaan ole sattumaa, että puuroja ja piirakoita on syöty molemmin puolin rajaa. Ja kaalia, jota Suomessakin on kasvatettu jo keskiajan keittiöpuutarhoissa.

Mutta mitä on venäläinen nykykeittiö? Pizzaa ja pastaa niin kuin meilläkin? Kansainväliset trendit vaikuttavat kaikkialla ja kaikkina aikoina, pelmenienkin arvellaan tulleen Venäjälle alun perin Kiinasta. CulturaFest’17 -tapahtuma on kutsunut kaksi venäläistä huippukokkia kertomaan mm. marinoinnin ja hapattamisen saloista. Venäjällä säilömisen historia ulottuu pitkälle historiaan, tiedetään että 1800-luvulla on säilötty jopa ananaksia!  Samalla voi päivittää tietoja ja käsityksiä venäläisestä ruokakulttuurista.

Venäläiseen keittiöön kuuluva tärkeä – ellei tärkein – mauste on ilman muuta vieraanvaraisuus. Ilo yhdessä syömisestä liittyy mielikuvaan venäläisestä ruokakulttuurista yhtä vahvasti kuin moniin eteläisiin verrokkeihin. Pirstaloituneessa ja kiireisessä maailmassa tämä on vaalimisen arvoinen perinne. Mikä sopisi paremmin muodikkaan kotoilun talviseksi teemaksi kuin ystävät yhteisen pöydän ääressä? CulturaFest ’17 kutsuu blinikesteille, idea on helppo monistaa kotikeittiöihin: talo tarjoaa letut ja teen, vieraat tuovat täytteet ja tarinat!

CulturaFest’17: Pop-up keittiö ja ruokatyöpajat 5.11. klo 12-17, Kino K-13 (Kanavakatu 12, Helsinki)

http://www.culturas.fi/culturafest-helsingissa-2-511-seka-vantaalla-10-11-ja-17-19112017

Edellinen artikkeli HUIPPUVIERAS OULUN BEETHOVEN -FESTIVAALILLE Seuraava artikkeli OLLI MUSTOSEN LAULUSARJA, KE.

Viimeisimmät artikkelit

  • Ylikapellimestari ikävöi orkesteriaan
  • Kolme uutta levyä ja toista miljoonaa Spotify-kuulijaa
  • Tammisaaren kesäkonsertit siirtyvät ensi kesään
  • Orkesterit kiinnostavat suomalaisia
  • Pandemia iski, artisti maksaa?

Arkistot

  • syyskuu 2020 (1)
  • heinäkuu 2020 (1)
  • toukokuu 2020 (1)
  • huhtikuu 2020 (1)
  • maaliskuu 2020 (1)
  • lokakuu 2019 (1)
  • heinäkuu 2019 (1)
  • toukokuu 2019 (2)
  • maaliskuu 2019 (1)
  • helmikuu 2019 (1)
  • joulukuu 2018 (1)
  • marraskuu 2018 (3)
  • lokakuu 2018 (1)
  • heinäkuu 2018 (2)
  • huhtikuu 2018 (1)
  • maaliskuu 2018 (1)
  • helmikuu 2018 (3)
  • joulukuu 2017 (1)
  • marraskuu 2017 (1)
  • lokakuu 2017 (2)
  • syyskuu 2017 (1)
  • elokuu 2017 (1)
  • toukokuu 2017 (1)
  • huhtikuu 2017 (1)
  • maaliskuu 2017 (2)
  • helmikuu 2017 (2)
  • marraskuu 2016 (2)
  • lokakuu 2016 (1)
  • syyskuu 2016 (2)
  • huhtikuu 2016 (1)

Viimeisimmät artikkelit

  • Ylikapellimestari ikävöi orkesteriaan
  • Kolme uutta levyä ja toista miljoonaa Spotify-kuulijaa
  • Tammisaaren kesäkonsertit siirtyvät ensi kesään
  • Orkesterit kiinnostavat suomalaisia
  • Pandemia iski, artisti maksaa?

Yhteystiedot

hannele.eklund@wellspoken.fi

040-5184090

Arkistot

  • syyskuu 2020 (1)
  • heinäkuu 2020 (1)
  • toukokuu 2020 (1)
  • huhtikuu 2020 (1)
  • maaliskuu 2020 (1)
  • lokakuu 2019 (1)
  • heinäkuu 2019 (1)
  • toukokuu 2019 (2)
  • maaliskuu 2019 (1)
  • helmikuu 2019 (1)
  • joulukuu 2018 (1)
  • marraskuu 2018 (3)
  • lokakuu 2018 (1)
  • heinäkuu 2018 (2)
  • huhtikuu 2018 (1)
  • maaliskuu 2018 (1)
  • helmikuu 2018 (3)
  • joulukuu 2017 (1)
  • marraskuu 2017 (1)
  • lokakuu 2017 (2)
  • syyskuu 2017 (1)
  • elokuu 2017 (1)
  • toukokuu 2017 (1)
  • huhtikuu 2017 (1)
  • maaliskuu 2017 (2)
  • helmikuu 2017 (2)
  • marraskuu 2016 (2)
  • lokakuu 2016 (1)
  • syyskuu 2016 (2)
  • huhtikuu 2016 (1)

Facebook

Facebook Pagelike Widget

Twitter

Tweets by @HansuWellSpoken
  • Etusivu
  • Projektit
  • Yritys ja palvelut
  • Tiedotteet ja blogit
  • Yhteystiedot
© 2016 All rights reserved.