Wellspoken
  • Etusivu
  • Yritys ja palvelut
  • Management
  • Tiedotteet ja blogit
  • Yhteystiedot

Pandemia iski, artisti maksaa?

23 maaliskuun, 2020hannele

Koronaviruspandemia paljasti ennen näkemättömällä tavalla yhteiskunnan eriarvoistumisen poikkeusoloissa. Seurauksia siivotaan pitkään.

Maaliskuussa 2020 Suomeen voimalla rantautuneen koronaviruspandemian laajuutta ja nopeita vaikutuksia kukaan ei osannut ennustaa. Maailma käytännössä pysähtyi. Lähes koko luova teollisuus löysi itsensä yhtäkkiä järkyttävästä tilanteesta, jossa kalenterit tyhjenivät kuukausiksi silmänräpäyksessä. Sähköposteihin kilisi viestejä, joissa kerrottiin loppukevään kaikkien konserttien, näytösten ja muiden tapahtumien peruuntumisesta sekä museoiden ja kirjastojen sulkeutumisesta. Epävarmuutta lisää myös se, ettei kukaan osaa ennustaa, kuinka kauan poikkeusolosuhteet jatkuvat. Tilanne on järkyttävä kaikille, mutta erityisesti freelancerille, jonka vuokra- ja ruokarahat ovat pieninä murusina maailmalla ja turvaverkon silmät valaan mentäviä.

Kulttuurialan mikro- ja pienyrityksillä on aniharvoin turvanaan taloudellista puskuria, jonka turvin selvitä nyt käsillä olevasta poikkeustilanteesta. Esittävissä taiteissa kuukausipalkkaa nauttivat voivat huokaista helpotuksesta, lomautuksia voi tulla, mutta työpaikka säilyy ja työttömyysturva toimii. Hallinto siirtyy etätöihin ja siitä palkalliselle kesälomalle.

Kun avustajien, solistien ja muiden vierailevien taiteilijoiden palkkioita, markkinointikuluja, käsiohjelmia, nuotti- ja tilavuokria ei tarvitse maksaa, rahaa jää ikään kuin säästöön. Joitain keikkoja on toki sovittu siirrettäväksi, mutta esimerkiksi orkestereiden konserttikaudet on usein niin pitkälle suunniteltu, että tämän kevään esiintymiset siirtyisivät parin vuoden päähän tai jäävät kokonaan toteutumatta. Julkisella puolella lipputulot eivät ole budjetin kivijalka, ja niiden osuus rahoituksessa vaihtelee 20-40 prosentin tienoilla. Näyttää ikävästi siltä, että luovan teollisuuden yksinäiseksi pandemialaskun maksajaksi jää yksityinen pienten ja vähäväkisten sektori. Pandemia on näin paljastanut työelämän rakenteisiin asettuneen syvän eriarvoisuuden.

On hämmästyttävää, miten nopeasti ja itsestään selvästi esiintymisten peruuttaminen kävi. Useimpien esiintyvien taiteilijoiden sopimuksissa on maininta force majeure -tilanteesta eli ylivoimaisesta esteestä. Siihen ovat vedonneet ne, jotka ovat yksipuolisesti purkaneet sopimuksia ja peruuttaneet tilauksiaan pandemian iskettyä.  Koko kansainvälinen taidemaailma pohtii nyt, mitä force majeurella todella tarkoitetaan.

Sopimusten tulkinnoista ja linjauksista on odotettavissa pitkä ja vaiheikas jännitysnäytelmä, sillä force majeure ei ole sama asia kuin sopimuksen yksipuolinen purkuoikeus.  Sen oleellinen merkitys on siinä, että tapahtuma peruuntuu syistä, joille kumpikaan osapuoli ei voi mitään. Sopimuksen purkaminen ei vapauta osapuolia keskinäisestä lojaaliudesta: kun yhdessä aiottiin, myös seuraukset ovat yhteisiä. Ylivoimainenkaan este ei anna toiselle osapuolelle automaattista oikeutta irtautua koko sopimuksesta, vaikka niin on nyt tehty, kun keikat on peruttu ja maksut jätetty poikkeustilaan vedoten maksamatta.

Esimerkkejä löytyy läheltä. Musiikkimaailman tavanomaisiin sopimuksiin on kirjattu esiintyminen ja siihen liittyvät harjoitukset. Palkkiota ei ole näiden välillä jyvitetty, lasku maksetaan, kun esitys on toteutunut. Koronaviruksen vuoksi peruutetut esitykset saattoivat siis merkitä sitä, että esiintyjä ehti tehdä kaikki harjoitukset tai muuta valmistelua, mutta jäi ilman palkkiota, koska esitys peruttiin. Sama koskee suurta joukkoa eri alojen freelance-ammattilaisia, joita tapahtumainfra tarvitsee.

Sopimuksen molempia osapuolia ravistelevan tilanteen taloudellinen vahinko näyttää nyt jäävän yksipuolisesti heikomman osapuolen kannettavaksi. Taiteilijoiden henkilökohtaisen ahdingon lisäksi monet perinteikkäät kansainväliset taiteilija-agentuurit hoippuvat konkurssin partaalla ja kaatumisiakin on jo nähty. Onneksi kriisin keskeltä kuuluu myös hyviä signaaleja: maailmalla on joitakin orkestereita ja oopperataloja, jotka ovat näytösten peruuntumisesta huolimatta maksaneet sovitut palkkiot.

Koronavirus ei jää ainutkertaiseksi yhteiskuntaa rajusti kohtelevaksi kriisiksi, seuraava vastaava saattaa jo muhia jossakin. Siihen on syytä varautua ottamalla oppia nyt koetusta.  Olemme pyrkineet rakentamaan yhteiskunnan, jonka tasa-arvo toteutuu normaalioloissa. Poikkeusolot paljastavat heikot kohdat. Kriisin jälkeen on kehitettävä rakenteita, jotka korjaavat näin esille tulleet eriarvoiset tilanteet. On esimerkiksi ymmärrettävä, että sopimusten force majeure -määräyksiä tulkitaan siten, että poikkeusoloista johtuvat riskit jakautuvat osapuolien kesken oikeudenmukaisesti ja kohtuullisesti. Toinen sopijapuoli ei voi hyötyä samalla, kun toinen jää tyhjän päälle.

Osapuolilla on kiperissä tilanteissa velvollisuus ajatella myös toistensa etua. Sopimusoikeudessa tätä kutsutaan lojaliteettiperiaatteeksi. Sen merkitys on hyvä sisäistää sopimuksia tulkittaessa, ja tarvittaessa päivittää sopimukset sen mukaisesti. Uudellentyöllistämisvelvoitteen hengessä poikkeusoloissa perutut keikat olisi pyrittävä siirtämään aikaisimpaan mahdolliseen ajankohtaan ja lopullisesti peruutettujen töiden aiheuttama taloudellinen vahinko tulee neuvotella molemmille osapuolille kohtuulliseksi. Osittainenkin korvaus on tyhjää parempi.

Kirjoittajat ovat kulttuurialan ja viestinnän asiantuntijoita, sisällöntuottajia ja taiteilijoiden edustajia.

 

 

Edellinen artikkeli Avanti! & Amos Rex yhteistyöhön Seuraava artikkeli Orkesterit kiinnostavat suomalaisia

Viimeisimmät artikkelit

  • Pietari Inkisen johtama Ring viimein Bayreuthissa
  • Helsinki Seriösin ensimmäinen kausi julkaistu
  • Uusi kamarimusiikkisarja Suomeen
  • Pietari Inkisestä Etelä-Korean radion sinfoniaorkesterin musiikillinen johtaja
  • Uusia ja vanhoja konserttirituaaleja

Arkistot

  • toukokuu 2022 (2)
  • lokakuu 2021 (1)
  • toukokuu 2021 (1)
  • maaliskuu 2021 (3)
  • syyskuu 2020 (1)
  • heinäkuu 2020 (1)
  • toukokuu 2020 (1)
  • huhtikuu 2020 (1)
  • maaliskuu 2020 (1)
  • lokakuu 2019 (1)
  • heinäkuu 2019 (1)
  • toukokuu 2019 (2)
  • maaliskuu 2019 (1)
  • helmikuu 2019 (1)
  • joulukuu 2018 (1)
  • marraskuu 2018 (3)
  • lokakuu 2018 (1)
  • heinäkuu 2018 (2)
  • huhtikuu 2018 (1)
  • maaliskuu 2018 (1)
  • helmikuu 2018 (3)
  • joulukuu 2017 (1)
  • marraskuu 2017 (1)
  • lokakuu 2017 (2)
  • syyskuu 2017 (1)
  • elokuu 2017 (1)
  • toukokuu 2017 (1)
  • huhtikuu 2017 (1)
  • maaliskuu 2017 (2)
  • helmikuu 2017 (2)
  • marraskuu 2016 (2)
  • lokakuu 2016 (1)
  • syyskuu 2016 (2)
  • huhtikuu 2016 (1)

Viimeisimmät artikkelit

  • Pietari Inkisen johtama Ring viimein Bayreuthissa
  • Helsinki Seriösin ensimmäinen kausi julkaistu
  • Uusi kamarimusiikkisarja Suomeen
  • Pietari Inkisestä Etelä-Korean radion sinfoniaorkesterin musiikillinen johtaja
  • Uusia ja vanhoja konserttirituaaleja

Yhteystiedot

hannele.eklund@wellspoken.fi

040-5184090

Arkistot

  • toukokuu 2022 (2)
  • lokakuu 2021 (1)
  • toukokuu 2021 (1)
  • maaliskuu 2021 (3)
  • syyskuu 2020 (1)
  • heinäkuu 2020 (1)
  • toukokuu 2020 (1)
  • huhtikuu 2020 (1)
  • maaliskuu 2020 (1)
  • lokakuu 2019 (1)
  • heinäkuu 2019 (1)
  • toukokuu 2019 (2)
  • maaliskuu 2019 (1)
  • helmikuu 2019 (1)
  • joulukuu 2018 (1)
  • marraskuu 2018 (3)
  • lokakuu 2018 (1)
  • heinäkuu 2018 (2)
  • huhtikuu 2018 (1)
  • maaliskuu 2018 (1)
  • helmikuu 2018 (3)
  • joulukuu 2017 (1)
  • marraskuu 2017 (1)
  • lokakuu 2017 (2)
  • syyskuu 2017 (1)
  • elokuu 2017 (1)
  • toukokuu 2017 (1)
  • huhtikuu 2017 (1)
  • maaliskuu 2017 (2)
  • helmikuu 2017 (2)
  • marraskuu 2016 (2)
  • lokakuu 2016 (1)
  • syyskuu 2016 (2)
  • huhtikuu 2016 (1)

Facebook

Facebook Pagelike Widget

Twitter

Tweets by @HansuWellSpoken
  • Etusivu
  • Projektit
  • Yritys ja palvelut
  • Tiedotteet ja blogit
  • Yhteystiedot
© 2016 All rights reserved.